Kielellisen tietoisuuden tukeminen Kielellinen tietoisuus kehittyy lapsella parhaiten jokapäiväisessä puuhassa – leikissä ja tekemisessä. Hänelle ei siis tarvitse suunnitella kotona erillisiä harjoituksia. Lukeminen, puhuminen ja keskustelu ovat tärkeitä sekä erilaiset kielelliset kokemukset. Niiden avulla opitaan käsitteitä ja sanavarasto karttuu. Kertomusten kuuntelu kehittää myös päättelytaitoa sekä luovuutta ja se ohjaa lasta oivaltamaan tarinoiden rakennetta: sen alun, LUE KOKO ARTIKKELI
Kielenkehityksen vaikeudet eivät johdu monikielisyydestä. Monikielisyydestä ei yleensä ole lisähaittaa niidenkään lasten kielenkehitykselle, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Siksi oletetaan, että monikielisillä lapsilla ei esiinny kielenkehityksen vaikeuksia yksikielisiä enempää. Monikielisen lapsen kielellisten vaikeuksien tunnistaminen on kuitenkin ongelmallista. Kielitaitoon vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, kuten se, minkä ikäisestä asti, kuinka pitkään ja kuinka säännöllisesti lapsi on ollut eri LUE KOKO ARTIKKELI
Heikon motivaation taustalla ovat tyypillisesti erilaiset kielteiset uskomukset ja ajatukset. Lapsi saattaa esimerkiksi ajatella, ettei koskaan opi lukemaan ilman virheitä, vaikka harjoittelisi kuinka paljon. Lapsi saattaa verrata itseään luokkatovereihinsa ja ajatella olevansa heitä huonompi. Tutkimuksissa motivaatioon on liitetty sellaisia käsitteitä kuin minäpystyvyys, oppijaminäkuva ja syyselitykset. Alla on kerrottu tarkemmin, mitä näillä käsitteillä tarkoitetaan. Minäpystyvyys – LUE KOKO ARTIKKELI
Mikä lukutaito on? Lukutaidossa on hyvä erottaa peruslukutaito, joka tarkoittaa kirjoitetun puhutuksi muuttamista ja lukemisen päätavoitteen saavuttaminen eli sellainen lukeminen jossa kirjoitukseen sisältyvä viesti tulee täysin ymmärretyksi, josta käytetään englanninkielessä termiä literacy, toiminnallinen lukutaito. Peruslukutaidon saavuttaminen vaatiin puheen hahmottamista sellaisina osina, joiden avulla kirjoitettu saadaan avatuksi. Suomen kaltaisissa kirjaimen ja äänteen tasolla johdonmukaisesti käyttäytyvissä kirjoituksissa, LUE KOKO ARTIKKELI
Fonologisella tietoisuudella tarkoitetaan taitoa jakaa puhetta erikokoisiksi yksiköiksi, kuten äänteiksi, tavuiksi ja riimittyviksi sanoiksi. Fonologinen tietoisuus tarkoittaa myös taitoa rakentaa sanan osista kokonaisuuksia. Tietoisuus sanoissa olevista äänteistä on lukemaan oppimisen kannalta keskeistä. Etenkin suomen kielen kirjoittamisessa tarvitaan huolellista sanojen tavutusta sekä taitoa kuulla sanasta tarkasti äänteet, jotka sitten muutetaan vastaaviksi kirjaimiksi. Ensimmäisellä luokalla äidinkielen tehtävät LUE KOKO ARTIKKELI
Lukemaan opettelussa lasta auttaa, kun hän saa mahdollisimman paljon kokemuksia puhutusta ja kirjoitetusta kielestä. Varhaislapsuudesta alkaen lukemisvalmiuksia edistää lapsen ja hänen vanhempansa tai muun kasvattajansa välinen rikas kielellinen vuorovaikutus, kielellisiä virikkeitä sisältävät leikit, pelit ja tapahtumat. Kirjoitettuun kieleen ja aakkosiin tutustuminen sekä kirjojen lukeminen yhdessä aikuisen kanssa saavat lapsen kiinnostumaan lukemisesta ja valmistavat lukemiseen. Esiopetuksessa LUE KOKO ARTIKKELI
Millaisia mahdollisuuksia lapsella on käydä päiväkotia tai koulua heikommalla kielellä? Voiko lapsi saada omalla paikkakunnallaan oman äidinkielen tai toisen vanhemman puhuman kotikielen opetusta? Millaista harrastus- tai kerhotoimintaa on olemassa kodin ulkopuolella lapsen heikommassa kielessä? Missä voisimme tavata toisia perheitä, jotka puhuvat samoja kieliä? Missä lapsi voisi leikkiä toisten samaa kieltä puhuvien lasten kanssa? Onko paikkakunnallamme LUE KOKO ARTIKKELI
Ei ole yhtä oikeaa tapaa tukea kaksikielisyyttä. Käytännössä kaksikielisissä perheissä joudutaan jatkuvasti miettimään omia lähtökohtia ja mahdollisuuksia tukea kieliä tasapuolisesti. Perhe voi esimerkiksi viettää kaikki lomansa toisen vanhemman kotimaassa tai kutsua sukulaisia kylään, jotta lapsi kuulee kieltä mahdollisimman paljon. Vanhempien on hyvä ottaa selvää asuinympäristönsä tarjoamista mahdollisuuksista kielen käyttöön kodin ulkopuolella esimerkiksi toisten lasten kanssa LUE KOKO ARTIKKELI
Kirjain-äännevastaavuus Opetus aloitetaan yleensä vokaaleista, koska ne on helppo erottaa sanoista. Äänteitä ja kirjainten nimiä ja muotoja harjoitellaan leikkien, laulujen, lorujen ja tarinoiden avulla. Äännettä kuunnellaan sanoista ja tutkitaan miltä se suussa tuntuu. Se tunnistetaan tavuissa ja sanoissa. Helpointa on aluksi kuunnella sanan alussa ja lopussa kuuluvaa äännettä. Korvaa herkistetään kuulemaan äänteen kesto (lyhyt vai LUE KOKO ARTIKKELI
Jokaisella kielellä on oma äännejärjestelmänsä, eli kirjaimet lausutaan eri kielissä eri tavoin. Suomen kielessä on 23 varsinaista äännettä, mutta 28 erilaista kirjainta kun vierasperäiset kirjaimet otetaan mukaan. Näiden 23 kirjain-äänteen oppiminen on suomen kielen lukemaan oppimisen perusta. Kun kirjain-äänteet on opittu hyvin, äänteiden yhdisteleminen tavuiksi ja edelleen sanoiksi auttaa jo lukutaidon alkuun. Sanojen yhdisteleminen luettaessa LUE KOKO ARTIKKELI
