Kun lapsi elää kahdessa kielikulttuurissa, hän tarvitsee menestyäkseen vahvan kielitaidon. On tutkittu ja todettu, että kun lapsi hallitsee oman äidinkielen hyvin, hän pystyy oppimaan uutta kieltä paremmin. Oman äidinkielen aktiivinen harjoittelu lukemalla, kirjoittamalla ja puhumalla vaikuttaa myönteisesti lapsen suomen kielen oppimiseen ja vahvistaa muutakin oppimista. Tärkeää on, että lapsi osaa selkeästi erottaa, milloin ja kenen LUE KOKO ARTIKKELI
Suomen kielessä sanoja taivutetaan paljon. Sanajärjestys on joustava. Suomen kieli ei ole kaikkialla samanlaista. Puhuttu suomi eroaa monella tavalla kirjoitetusta suomesta. Taivuttaminen vapauttaa sanojen järjestystä lauseessa Monissa kielissä on tarkkaan määritelty sanojen järjestys lauseessa. Asiat on ilmaistava tietyssä järjestyksessä. Suomen kielessä sanajärjestys voi vaihdella joustavasti, koska lauseen merkitys selviää sanojen taivutuksesta. Taivutus siis helpottaa lauseen LUE KOKO ARTIKKELI
Lähteet Lyytinen, P (2014) Kielenkehityksen varhaisvaiheet. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (s. 51-71). 2. painos. Juva: PS-kustannus. Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa. Saatavilla 25.3.2022 osoitteessa: http://yle.fi/uutiset/3-8711651 Nippold, M.A. (1992). The normal and LUE KOKO ARTIKKELI
Kaksikielisyys ei ole harvinaista, sillä suurin osa maailman ihmisistä on kaksi- tai monikielisiä. Laajasti ymmärrettynä kaksikielinen henkilö osaa kommunikoida sujuvasti kahdella kielellä. Tiukimman määritelmän mukaan kaksikielisen täytyy puhua molempia kieliä yhtä hyvin ja lähes täydellisesti. Todellisuudessa kenenkään kielitaito ei ole täydellinen kaikissa tilanteissa. Kaksikielinen henkilö käyttää usein eri kieliä erilaisissa tilanteissa, ympäristöissä ja eri ihmisten LUE KOKO ARTIKKELI
