Avainsana: Tekstin ymmärtäminen
Miksi lukemisen sujuvuus on tärkeää?
Lukemisen sujuvuuden ajatellaan olevan silta dekoodauksen eli lukemisen perustaidon ja luetun ymmärtämisen välillä. Kun lukemisen perustaidosta tulee harjoituksen myötä automaattista eikä lukijan tarvitse käyttää energiaansa saadakseen selvää lukemistaan sanoista, resursseja jää luetun ymmärtämiseen. Siirrytään siis lukemaan oppimisesta lukemalla oppimiseen. Sen lisäksi, että lukemisen hitaus näyttää hankaloittavan luetun ymmärtämistä ja sitä kautta vaikuttavan lähes kaikkien lukuaineiden LUE KOKO ARTIKKELI
Luetun ymmärtämisen opettaminen – Lukustrategioiden hallinta
Luetun ymmärtämistä tukevat sanavarasto, kuullun ymmärtämisen taidot sekä lukustrategioiden hallinta. Lukustrategioiden hallinta Lukustrategioilla tarkoitetaan toimintamalleja ja tekniikoita, jotka auttavat lukijaa ymmärtämään, muistamaan ja käsittelemään tekstiä. Aluksi lukustrategioita harjoitellaan kuultujen kertomusten yhteydessä ja kuullun ymmärtämisen tehtävien avulla ensin yhdessä opettajan kanssa mallintaen, sen jälkeen parin kanssa ja lopulta yhä itsenäisemmin. Alkuvaiheessa lukijan kanssa voi harjoitella esimerkiksi LUE KOKO ARTIKKELI
Luetun ymmärtämisen opettaminen – Kuullun ymmärtäminen
Luetun ymmärtämistä tukevat sanavarasto, kuullun ymmärtämisen taidot sekä lukustrategioiden hallinta. Kuullun ymmärtäminen Kuullun ymmärtämisessä yhdistyvät viestin kuuleminen, sen ymmärtäminen ja tulkinta. On havaittu, että ensimmäisen luokan oppilaat saattavat selviytyä taitavasti kuullun ymmärtämistä vaativista tehtävistä silloin, kun tehtävä liittyy heille tuttuun kontekstiin eikä vaadi muuta kuin asioiden tunnistamista. Lapselle voi kuitenkin olla ylivoimaista ymmärtää opettajan ohjeita, LUE KOKO ARTIKKELI
Sujuvan lukutaidon harjoittelu koulussa
Tähän on koottu sujuvuuden harjoittelumenetelmiä, jotka soveltuvat harjoitteluun koululuokassa tai kotitehtävänä. Menetelmiä voidaan käyttää osana yleisopetusta kaikille oppilaille, mutta toki myös osana yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Joidenkin menetelmien kohdalla on mainittu sovellus kahden kesken tai pienessä ryhmässä toteutettavaksi. http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen-1/sujuvuuden-opettaminen LUE KOKO ARTIKKELI
Mistä lukivaikeus johtuu?
Suomen kaltaisissa säännönmukaisissa kirjoitusjärjestelmissä nimeämisnopeus on havaittu parhaaksi varhaisten lukiongelmien ennustajaksi. Se näyttää olevan melko vahvasti yhteydessä lukemisen nopeuteen ja nimeämisnopeutta pidetäänkin eräänä parhaista lukemisen sujuvuuden pulmien ennakoijista. Se ei kuitenkaan ole ainut selittäjä, sillä lukemisen sujuvuuden ongelmat ovat monimutkainen kokonaisuus. Ne voivat johtua monista syistä: Yksittäisten sanojen tunnistamisen ongelmista, joiden taustalla voivat olla mm. LUE KOKO ARTIKKELI
Lukemisen sanastoa
Alla on selitetty, mitä eri lukemiseen liittyvät sanat ja käsitteet tarkoittavat. http://vanha.lukusilta.fi/info/sanasto/ LUE KOKO ARTIKKELI
Monenlaisia kirjoja lapsille ja nuorille
Lapsi tai nuori voi lukea monenlaisia kirjoja. On olemassa esimerkiksi kuvakirjoja, sarjakuvia, helppolukuisia kirjoja ja selkokirjoja. Kun ei osaa vielä lukea kovin hyvin, voi lukea kuvakirjoja. Niissä on kuvia ja vähän tekstiä. Tekstiä on helpompi ymmärtää, kun katsoo vieressä olevaa kuvaa. Kuvakirjat eivät ole vain ihan pienille lapsille. Niiden aihepiireistä löytyy myös isompia lapsia kiinnostavia LUE KOKO ARTIKKELI
Miten lukumotivaatiota voi parantaa?
Lukumotivaatio on asia, johon voi vaikuttaa. Alla vinkkejä, miten auttaa lasta motivoitumaan. Anna sopivan haastavia tehtäviä On tärkeää, että lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelu tapahtuu tehtävillä, jotka vastaavat lapsen osaamistasoa. Liian helpot tai liian vaikeat tehtävät eivät motivoi. Tietokoneella ja tabletilla toimivat oppimispelit, kuten Ekapeli, tarjoavat lapselle tämän osaamistasoa vastaavia tehtäviä. Niiden parissa heikosti edistyvä lapsikin LUE KOKO ARTIKKELI
Sanaston kehitys kouluiässä
Lähteet Lyytinen, P (2014) Kielenkehityksen varhaisvaiheet. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (s. 51-71). 2. painos. Juva: PS-kustannus. Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa. Saatavilla 25.3.2022 osoitteessa: http://yle.fi/uutiset/3-8711651 Nippold, M.A. (1992). The normal and LUE KOKO ARTIKKELI