Kielellisen tietoisuuden varhaiset merkit

Miten voi tietää, että lapsi on saavuttanut kielellisessä kehityksessään kielellisen tiedostumisen? Lapsi voi osoittaa kiinnostumistaan vaikkapa ihmettelemällä tai toistamalla kuulemiaan uusia sanoja. Lapsi saattaa kirjoitella sanoja ja kysyä: Lukeeko tässä…? Kirjoitus voi siis olla täysin kuvitteellista sisältäen erilaisia merkkejä. Lapsi voi keksiä omia sanojaan tai hän voi keksiä omia sanaleikkejä Lapsi voi myös osoittaa erityistä LUE KOKO ARTIKKELI

Pohdi, miten tukea lapsen kaikkia kieliä

Millaisia mahdollisuuksia lapsella on käydä päiväkotia tai koulua heikommalla kielellä? Voiko lapsi saada omalla paikkakunnallaan oman äidinkielen tai toisen vanhemman puhuman kotikielen opetusta? Millaista harrastus- tai kerhotoimintaa on olemassa kodin ulkopuolella lapsen heikommassa kielessä? Missä voisimme tavata toisia perheitä, jotka puhuvat samoja kieliä? Missä lapsi voisi leikkiä toisten samaa kieltä puhuvien lasten kanssa? Onko paikkakunnallamme LUE KOKO ARTIKKELI

Suomen kielen oppimisen merkitys

Kun lapsi elää kahdessa kielikulttuurissa, hän tarvitsee menestyäkseen vahvan kielitaidon. On tutkittu ja todettu, että kun lapsi hallitsee oman äidinkielen hyvin, hän pystyy oppimaan uutta kieltä paremmin. Oman äidinkielen aktiivinen harjoittelu lukemalla, kirjoittamalla ja puhumalla vaikuttaa myönteisesti lapsen suomen kielen oppimiseen ja vahvistaa muutakin oppimista. Tärkeää on, että lapsi osaa selkeästi erottaa, milloin ja kenen LUE KOKO ARTIKKELI

Ohjeita nimeämisen harjoitteluun

Käytä itse puheessasi tarkkoja ilmaisuja Puhuessasi lapselle käytä mahdollisimman tarkkoja ilmaisuja ja vältä liiallista pronomonien käyttöä. Näin lapsi saa mallia nimeämisestä. Esimerkiksi ei kannata sanoa: ‘haetko tuon tuolta’ vaan ‘tuotko minulle sanomalehden olohuoneen lehtikorista’. Lue lapselle ja keskustele luetusta Lue lapselle erilaisia kirjoja ja sanastoltaan monipuolisia kirjoja. Lukemisen lomassa voitte keskustella luetusta tai nimetä yhdessä LUE KOKO ARTIKKELI

Suomen kielen erityispiirteitä

Suomen kielessä sanoja taivutetaan paljon. Sanajärjestys on joustava. Suomen kieli ei ole kaikkialla samanlaista. Puhuttu suomi eroaa monella tavalla kirjoitetusta suomesta. Taivuttaminen vapauttaa sanojen järjestystä lauseessa Monissa kielissä on tarkkaan määritelty sanojen järjestys lauseessa. Asiat on ilmaistava tietyssä järjestyksessä. Suomen kielessä sanajärjestys voi vaihdella joustavasti, koska lauseen merkitys selviää sanojen taivutuksesta. Taivutus siis helpottaa lauseen LUE KOKO ARTIKKELI

Tarkistuslista: Mistä asioista tunnistat nimeämisvaikeuden?

Lapsi käyttää ‘hassuja’ sanoja, kuten sanoo tikkaa heittoneulaksi tai appelsiinia banaaniksi. Lapsi kertoo tapahtumista niukasti. Sanamäärä ja lausepituus on pieni. Puhe on epätarkkaa, ja siinä on paljon epätarkkoja sanoja, kuten pronomineja (‘toi laittoi ton tonne’, kun pitäisi olla poika hakkasi naulan seinään). Lapsi miettii pitkään sanoja. Lapsi ilmaisee, että tietää sanan mutta ei muista sitä. LUE KOKO ARTIKKELI