Heikon motivaation taustalla ovat tyypillisesti erilaiset kielteiset uskomukset ja ajatukset. Lapsi saattaa esimerkiksi ajatella, ettei koskaan opi lukemaan ilman virheitä, vaikka harjoittelisi kuinka paljon. Lapsi saattaa verrata itseään luokkatovereihinsa ja ajatella olevansa heitä huonompi. Tutkimuksissa motivaatioon on liitetty sellaisia käsitteitä kuin minäpystyvyys, oppijaminäkuva ja syyselitykset. Alla on kerrottu tarkemmin, mitä näillä käsitteillä tarkoitetaan.
Minäpystyvyys – Pystynkö tähän?
Kun lapsi saa eteensä tehtävän, hänellä on usein jokin käsitys siitä, pystyykö hän tekemään sen vai ei. Jos lapsi on varma, että pystyy tekemään tehtävän, hän tarttuu innolla toimeen. Jos lapsi on hieman epävarma, kannustus ja rohkaisu saavat hänet yrittämään tehtävää. Jos lapsi on vakuuttunut siitä, ettei pysty tekemään tehtävää, hän luultavasti yrittää välttää tehtävän tekemisen kaikin keinoin.
Oppijaminäkuva – Olenko parempi vai huonompi kuin muut?
Oppijaminäkuva viittaa siihen, millaisena lapsi näkee itsensä oppijana. Koulussa lapsi vertaa itseään herkästi muihin luokkansa oppilaisiin: osaanko lukea yhtä sujuvasti kuin muut, vai luenko hitaammin ja teenkö virheitä? Jos lapsi ajattelee olevansa muita huonompi, hän voi alkaa vältellä lukutehtäviä, jotta muut eivät huomaisi hänen vaikeuksiaan.
Joidenkin lasten voi olla vaikea tehdä todenmukaisia arvioita omasta osaamisestaan. Lapsi voi sanoa pärjäävänsä hyvin, vaikka todellisuudessa hänellä olisi vaikeuksia useissa oppiaineissa. Lapsi voi ajatella, ettei hänen tarvitse harjoitella, koska hän osaa jo kaiken tarpeellisen. Iän myötä lasten arviot omista taidoistaan muuttuvat yleensä realistisemmiksi.
Syyselitykset – Mistä syystä en onnistu?
Ihmiset keksivät erilaisia syitä sille, miksi epäonnistuivat tai onnistuivat jossakin asiassa. Myös lapsella, jolla on vaikeuksia lukemisessa, on mielessään jokin selitys vaikeuksilleen. Hänen mielessään voi olla seuraavanlaisia syyselityksiä:
- En ole harjoittelut lukemista riittävästi
- Lukeminen ei ole ”minun juttuni”
- Lukutehtävät ovat tylsiä ja vaikeita
- Minulla on huono opettaja
Oppimisen kannalta hyödyllisintä on, jos lapsi ajattelee harjoitelleensa liian vähän. Tällöin lapsi yleensä motivoituu harjoittelemaan lisää, jotta hän onnistuisi tulevissa lukutehtävissä. Harjoittelun määrä on asia, johon lapsi itse voi vaikuttaa.
Sen sijaan jos lapsi pitää huonon menestyksen syynä lahjakkuuden puutetta, vääränlaisia tehtäviä tai huonoa opettajaa, hänen on vaikea itse muuttaa tilannetta. Tällöin lapsi voi ajatella, että on helpointa vältellä sellaisia tehtäviä, joissa voi epäonnistua.