Kielellisen tietoisuuden tukeminen Kielellinen tietoisuus kehittyy lapsella parhaiten jokapäiväisessä puuhassa – leikissä ja tekemisessä. Hänelle ei siis tarvitse suunnitella kotona erillisiä harjoituksia. Lukeminen, puhuminen ja keskustelu ovat tärkeitä sekä erilaiset kielelliset kokemukset. Niiden avulla opitaan käsitteitä ja sanavarasto karttuu. Kertomusten kuuntelu kehittää myös päättelytaitoa sekä luovuutta ja se ohjaa lasta oivaltamaan tarinoiden rakennetta: sen alun, LUE KOKO ARTIKKELI
Avainsana: Suomen kielen oppiminen
Kielelliset vaikeudet eivät johdu monikielisyydestä
Kielenkehityksen vaikeudet eivät johdu monikielisyydestä. Monikielisyydestä ei yleensä ole lisähaittaa niidenkään lasten kielenkehitykselle, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Siksi oletetaan, että monikielisillä lapsilla ei esiinny kielenkehityksen vaikeuksia yksikielisiä enempää. Monikielisen lapsen kielellisten vaikeuksien tunnistaminen on kuitenkin ongelmallista. Kielitaitoon vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, kuten se, minkä ikäisestä asti, kuinka pitkään ja kuinka säännöllisesti lapsi on ollut eri LUE KOKO ARTIKKELI
Mitä on heikon motivaation taustalla?
Heikon motivaation taustalla ovat tyypillisesti erilaiset kielteiset uskomukset ja ajatukset. Lapsi saattaa esimerkiksi ajatella, ettei koskaan opi lukemaan ilman virheitä, vaikka harjoittelisi kuinka paljon. Lapsi saattaa verrata itseään luokkatovereihinsa ja ajatella olevansa heitä huonompi. Tutkimuksissa motivaatioon on liitetty sellaisia käsitteitä kuin minäpystyvyys, oppijaminäkuva ja syyselitykset. Alla on kerrottu tarkemmin, mitä näillä käsitteillä tarkoitetaan. Minäpystyvyys – LUE KOKO ARTIKKELI
Lukutaito on ihmisoikeus
Mikä lukutaito on? Lukutaidossa on hyvä erottaa peruslukutaito, joka tarkoittaa kirjoitetun puhutuksi muuttamista ja lukemisen päätavoitteen saavuttaminen eli sellainen lukeminen jossa kirjoitukseen sisältyvä viesti tulee täysin ymmärretyksi, josta käytetään englanninkielessä termiä literacy, toiminnallinen lukutaito. Peruslukutaidon saavuttaminen vaatiin puheen hahmottamista sellaisina osina, joiden avulla kirjoitettu saadaan avatuksi. Suomen kaltaisissa kirjaimen ja äänteen tasolla johdonmukaisesti käyttäytyvissä kirjoituksissa, LUE KOKO ARTIKKELI
Käytännön vinkkejä kaksikielisyyden tukemiseen
Ei ole yhtä oikeaa tapaa tukea kaksikielisyyttä. Käytännössä kaksikielisissä perheissä joudutaan jatkuvasti miettimään omia lähtökohtia ja mahdollisuuksia tukea kieliä tasapuolisesti. Perhe voi esimerkiksi viettää kaikki lomansa toisen vanhemman kotimaassa tai kutsua sukulaisia kylään, jotta lapsi kuulee kieltä mahdollisimman paljon. Vanhempien on hyvä ottaa selvää asuinympäristönsä tarjoamista mahdollisuuksista kielen käyttöön kodin ulkopuolella esimerkiksi toisten lasten kanssa LUE KOKO ARTIKKELI
Luetun ymmärtämisen opettaminen – Lukustrategioiden hallinta
Luetun ymmärtämistä tukevat sanavarasto, kuullun ymmärtämisen taidot sekä lukustrategioiden hallinta. Lukustrategioiden hallinta Lukustrategioilla tarkoitetaan toimintamalleja ja tekniikoita, jotka auttavat lukijaa ymmärtämään, muistamaan ja käsittelemään tekstiä. Aluksi lukustrategioita harjoitellaan kuultujen kertomusten yhteydessä ja kuullun ymmärtämisen tehtävien avulla ensin yhdessä opettajan kanssa mallintaen, sen jälkeen parin kanssa ja lopulta yhä itsenäisemmin. Alkuvaiheessa lukijan kanssa voi harjoitella esimerkiksi LUE KOKO ARTIKKELI
Sujuvan lukutaidon harjoittelu koulussa
Tähän on koottu sujuvuuden harjoittelumenetelmiä, jotka soveltuvat harjoitteluun koululuokassa tai kotitehtävänä. Menetelmiä voidaan käyttää osana yleisopetusta kaikille oppilaille, mutta toki myös osana yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Joidenkin menetelmien kohdalla on mainittu sovellus kahden kesken tai pienessä ryhmässä toteutettavaksi. http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen-1/sujuvuuden-opettaminen LUE KOKO ARTIKKELI
Lukemaan opettamisen eteneminen
Kirjain-äännevastaavuus Opetus aloitetaan yleensä vokaaleista, koska ne on helppo erottaa sanoista. Äänteitä ja kirjainten nimiä ja muotoja harjoitellaan leikkien, laulujen, lorujen ja tarinoiden avulla. Äännettä kuunnellaan sanoista ja tutkitaan miltä se suussa tuntuu. Se tunnistetaan tavuissa ja sanoissa. Helpointa on aluksi kuunnella sanan alussa ja lopussa kuuluvaa äännettä. Korvaa herkistetään kuulemaan äänteen kesto (lyhyt vai LUE KOKO ARTIKKELI
Ekapeli Maahanmuuttaja apuna suomen kielen oppimisessa
Jokaisella kielellä on oma äännejärjestelmänsä, eli kirjaimet lausutaan eri kielissä eri tavoin. Suomen kielessä on 23 varsinaista äännettä, mutta 28 erilaista kirjainta kun vierasperäiset kirjaimet otetaan mukaan. Näiden 23 kirjain-äänteen oppiminen on suomen kielen lukemaan oppimisen perusta. Kun kirjain-äänteet on opittu hyvin, äänteiden yhdisteleminen tavuiksi ja edelleen sanoiksi auttaa jo lukutaidon alkuun. Sanojen yhdisteleminen luettaessa LUE KOKO ARTIKKELI
Oppilaan oman äidinkielen taito on tärkeä
Suomessa kasvavan maahanmuuttajataustaisen lapsen ja nuoren on tärkeätä ylläpitää oman äidinkielen taitoa. Oma äidinkieli tai ensikieli on se kieli, jonka lapsi oppii ensimmäisenä. Se on yleensä tunteiden ilmaisun kieli. Kutsun sitä myös sydämen kieleksi. Oman äidinkielen osaaminen tukee muiden kielten oppimista. On helpompaa oppia vieraita kieliä, esimerkiksi suomea, kun osaa omaa äidinkieltänsä. Jos perheessä puhutaan LUE KOKO ARTIKKELI