Avainsana: Sanat hukassa
Kielellisen tietoisuuden varhaiset merkit
Miten voi tietää, että lapsi on saavuttanut kielellisessä kehityksessään kielellisen tiedostumisen? Lapsi voi osoittaa kiinnostumistaan vaikkapa ihmettelemällä tai toistamalla kuulemiaan uusia sanoja. Lapsi saattaa kirjoitella sanoja ja kysyä: Lukeeko tässä…? Kirjoitus voi siis olla täysin kuvitteellista sisältäen erilaisia merkkejä. Lapsi voi keksiä omia sanojaan tai hän voi keksiä omia sanaleikkejä Lapsi voi myös osoittaa erityistä LUE KOKO ARTIKKELI
Perustaidot lukemisen taustalla
http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukutaito-kehittyy/ymmartamisen-kehittyminen/copy_of_ymmartamisen-kehittyminen LUE KOKO ARTIKKELI
Kivoja leikkejä kielellisen tietoisuuden harjoitteluun
Kielellisen tietoisuuden tukeminen Kielellinen tietoisuus kehittyy lapsella parhaiten jokapäiväisessä puuhassa – leikissä ja tekemisessä. Hänelle ei siis tarvitse suunnitella kotona erillisiä harjoituksia. Lukeminen, puhuminen ja keskustelu ovat tärkeitä sekä erilaiset kielelliset kokemukset. Niiden avulla opitaan käsitteitä ja sanavarasto karttuu. Kertomusten kuuntelu kehittää myös päättelytaitoa sekä luovuutta ja se ohjaa lasta oivaltamaan tarinoiden rakennetta: sen alun, LUE KOKO ARTIKKELI
Kielelliset vaikeudet eivät johdu monikielisyydestä
Kielenkehityksen vaikeudet eivät johdu monikielisyydestä. Monikielisyydestä ei yleensä ole lisähaittaa niidenkään lasten kielenkehitykselle, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Siksi oletetaan, että monikielisillä lapsilla ei esiinny kielenkehityksen vaikeuksia yksikielisiä enempää. Monikielisen lapsen kielellisten vaikeuksien tunnistaminen on kuitenkin ongelmallista. Kielitaitoon vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, kuten se, minkä ikäisestä asti, kuinka pitkään ja kuinka säännöllisesti lapsi on ollut eri LUE KOKO ARTIKKELI
Suomen kielen oppimisen merkitys
Kun lapsi elää kahdessa kielikulttuurissa, hän tarvitsee menestyäkseen vahvan kielitaidon. On tutkittu ja todettu, että kun lapsi hallitsee oman äidinkielen hyvin, hän pystyy oppimaan uutta kieltä paremmin. Oman äidinkielen aktiivinen harjoittelu lukemalla, kirjoittamalla ja puhumalla vaikuttaa myönteisesti lapsen suomen kielen oppimiseen ja vahvistaa muutakin oppimista. Tärkeää on, että lapsi osaa selkeästi erottaa, milloin ja kenen LUE KOKO ARTIKKELI
Miten lukumotivaatiota voi parantaa?
Lukumotivaatio on asia, johon voi vaikuttaa. Alla vinkkejä, miten auttaa lasta motivoitumaan. Anna sopivan haastavia tehtäviä On tärkeää, että lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelu tapahtuu tehtävillä, jotka vastaavat lapsen osaamistasoa. Liian helpot tai liian vaikeat tehtävät eivät motivoi. Tietokoneella ja tabletilla toimivat oppimispelit, kuten Ekapeli, tarjoavat lapselle tämän osaamistasoa vastaavia tehtäviä. Niiden parissa heikosti edistyvä lapsikin LUE KOKO ARTIKKELI
Miten nimeämistä voi harjoittaa?
Lyhyesti Nimeämistaitoja voi harjoittaa. Kun harjoitat nimeämistä, nimeäminen kehittyy. Siirtovaikutusta ei ole muihin taitoihin. Nimeämistä kannattaa harjoittaa, kun ongelmista on haittaa. Nimeämistä voi harjoitella sanaselitysharjoituksilla, sanankeksimisharjoituksilla sekä kertomalla ja lukemalla tarinoita. Lue lisää Salmi, P. (2008). Nimeäminen ja lukemisvaikeus. Kehityksen ja kuntoutuksen näkökulma. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla osoitteessa https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/19406/9789513934583.pdf Lyytinen, P (2014) Kielenkehityksen varhaisvaiheet. Teoksessa LUE KOKO ARTIKKELI