Video suomeksi: Lukeminen omalla äidinkielellä

Videolla Adrienn kertoo suomeksi, miksi ja miten lukeminen kannattaa omien lasten kanssa kotiarjessa. Video on suomenkielinen. Sama video löytyy myös unkarinkielisenä. LUE KOKO ARTIKKELI

Kielellisen tietoisuuden varhaiset merkit

Miten voi tietää, että lapsi on saavuttanut kielellisessä kehityksessään kielellisen tiedostumisen? Lapsi voi osoittaa kiinnostumistaan vaikkapa ihmettelemällä tai toistamalla kuulemiaan uusia sanoja. Lapsi saattaa kirjoitella sanoja ja kysyä: Lukeeko tässä…? Kirjoitus voi siis olla täysin kuvitteellista sisältäen erilaisia merkkejä. Lapsi voi keksiä omia sanojaan tai hän voi keksiä omia sanaleikkejä Lapsi voi myös osoittaa erityistä LUE KOKO ARTIKKELI

Kivoja leikkejä kielellisen tietoisuuden harjoitteluun

Kielellisen tietoisuuden tukeminen Kielellinen tietoisuus kehittyy lapsella parhaiten jokapäiväisessä puuhassa – leikissä ja tekemisessä. Hänelle ei siis tarvitse suunnitella kotona erillisiä harjoituksia. Lukeminen, puhuminen ja keskustelu ovat tärkeitä sekä erilaiset kielelliset kokemukset. Niiden avulla opitaan käsitteitä ja sanavarasto karttuu. Kertomusten kuuntelu kehittää myös päättelytaitoa sekä luovuutta ja se ohjaa lasta oivaltamaan tarinoiden rakennetta: sen alun, LUE KOKO ARTIKKELI

Kielelliset vaikeudet eivät johdu monikielisyydestä

Kielenkehityksen vaikeudet eivät johdu monikielisyydestä. Monikielisyydestä ei yleensä ole lisähaittaa niidenkään lasten kielenkehitykselle, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Siksi oletetaan, että monikielisillä lapsilla ei esiinny kielenkehityksen vaikeuksia yksikielisiä enempää. Monikielisen lapsen kielellisten vaikeuksien tunnistaminen on kuitenkin ongelmallista. Kielitaitoon vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, kuten se, minkä ikäisestä asti, kuinka pitkään ja kuinka säännöllisesti lapsi on ollut eri LUE KOKO ARTIKKELI

Mitä on heikon motivaation taustalla?

Heikon motivaation taustalla ovat tyypillisesti erilaiset kielteiset uskomukset ja ajatukset. Lapsi saattaa esimerkiksi ajatella, ettei koskaan opi lukemaan ilman virheitä, vaikka harjoittelisi kuinka paljon. Lapsi saattaa verrata itseään luokkatovereihinsa ja ajatella olevansa heitä huonompi. Tutkimuksissa motivaatioon on liitetty sellaisia käsitteitä kuin minäpystyvyys, oppijaminäkuva ja syyselitykset. Alla on kerrottu tarkemmin, mitä näillä käsitteillä tarkoitetaan. Minäpystyvyys – LUE KOKO ARTIKKELI