Kielellisen tietoisuuden tukeminen Kielellinen tietoisuus kehittyy lapsella parhaiten jokapäiväisessä puuhassa – leikissä ja tekemisessä. Hänelle ei siis tarvitse suunnitella kotona erillisiä harjoituksia. Lukeminen, puhuminen ja keskustelu ovat tärkeitä sekä erilaiset kielelliset kokemukset. Niiden avulla opitaan käsitteitä ja sanavarasto karttuu. Kertomusten kuuntelu kehittää myös päättelytaitoa sekä luovuutta ja se ohjaa lasta oivaltamaan tarinoiden rakennetta: sen alun, LUE KOKO ARTIKKELI
Kielenkehityksen vaikeudet eivät johdu monikielisyydestä. Monikielisyydestä ei yleensä ole lisähaittaa niidenkään lasten kielenkehitykselle, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Siksi oletetaan, että monikielisillä lapsilla ei esiinny kielenkehityksen vaikeuksia yksikielisiä enempää. Monikielisen lapsen kielellisten vaikeuksien tunnistaminen on kuitenkin ongelmallista. Kielitaitoon vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, kuten se, minkä ikäisestä asti, kuinka pitkään ja kuinka säännöllisesti lapsi on ollut eri LUE KOKO ARTIKKELI
Fonologisella tietoisuudella tarkoitetaan taitoa jakaa puhetta erikokoisiksi yksiköiksi, kuten äänteiksi, tavuiksi ja riimittyviksi sanoiksi. Fonologinen tietoisuus tarkoittaa myös taitoa rakentaa sanan osista kokonaisuuksia. Tietoisuus sanoissa olevista äänteistä on lukemaan oppimisen kannalta keskeistä. Etenkin suomen kielen kirjoittamisessa tarvitaan huolellista sanojen tavutusta sekä taitoa kuulla sanasta tarkasti äänteet, jotka sitten muutetaan vastaaviksi kirjaimiksi. Ensimmäisellä luokalla äidinkielen tehtävät LUE KOKO ARTIKKELI
Millaisia mahdollisuuksia lapsella on käydä päiväkotia tai koulua heikommalla kielellä? Voiko lapsi saada omalla paikkakunnallaan oman äidinkielen tai toisen vanhemman puhuman kotikielen opetusta? Millaista harrastus- tai kerhotoimintaa on olemassa kodin ulkopuolella lapsen heikommassa kielessä? Missä voisimme tavata toisia perheitä, jotka puhuvat samoja kieliä? Missä lapsi voisi leikkiä toisten samaa kieltä puhuvien lasten kanssa? Onko paikkakunnallamme LUE KOKO ARTIKKELI
Ei ole yhtä oikeaa tapaa tukea kaksikielisyyttä. Käytännössä kaksikielisissä perheissä joudutaan jatkuvasti miettimään omia lähtökohtia ja mahdollisuuksia tukea kieliä tasapuolisesti. Perhe voi esimerkiksi viettää kaikki lomansa toisen vanhemman kotimaassa tai kutsua sukulaisia kylään, jotta lapsi kuulee kieltä mahdollisimman paljon. Vanhempien on hyvä ottaa selvää asuinympäristönsä tarjoamista mahdollisuuksista kielen käyttöön kodin ulkopuolella esimerkiksi toisten lasten kanssa LUE KOKO ARTIKKELI
Kirjain-äännevastaavuus Opetus aloitetaan yleensä vokaaleista, koska ne on helppo erottaa sanoista. Äänteitä ja kirjainten nimiä ja muotoja harjoitellaan leikkien, laulujen, lorujen ja tarinoiden avulla. Äännettä kuunnellaan sanoista ja tutkitaan miltä se suussa tuntuu. Se tunnistetaan tavuissa ja sanoissa. Helpointa on aluksi kuunnella sanan alussa ja lopussa kuuluvaa äännettä. Korvaa herkistetään kuulemaan äänteen kesto (lyhyt vai LUE KOKO ARTIKKELI
Jokaisella kielellä on oma äännejärjestelmänsä, eli kirjaimet lausutaan eri kielissä eri tavoin. Suomen kielessä on 23 varsinaista äännettä, mutta 28 erilaista kirjainta kun vierasperäiset kirjaimet otetaan mukaan. Näiden 23 kirjain-äänteen oppiminen on suomen kielen lukemaan oppimisen perusta. Kun kirjain-äänteet on opittu hyvin, äänteiden yhdisteleminen tavuiksi ja edelleen sanoiksi auttaa jo lukutaidon alkuun. Sanojen yhdisteleminen luettaessa LUE KOKO ARTIKKELI
Suomessa kasvavan maahanmuuttajataustaisen lapsen ja nuoren on tärkeätä ylläpitää oman äidinkielen taitoa. Oma äidinkieli tai ensikieli on se kieli, jonka lapsi oppii ensimmäisenä. Se on yleensä tunteiden ilmaisun kieli. Kutsun sitä myös sydämen kieleksi. Oman äidinkielen osaaminen tukee muiden kielten oppimista. On helpompaa oppia vieraita kieliä, esimerkiksi suomea, kun osaa omaa äidinkieltänsä. Jos perheessä puhutaan LUE KOKO ARTIKKELI
Lapsi tai nuori voi lukea monenlaisia kirjoja. On olemassa esimerkiksi kuvakirjoja, sarjakuvia, helppolukuisia kirjoja ja selkokirjoja. Kun ei osaa vielä lukea kovin hyvin, voi lukea kuvakirjoja. Niissä on kuvia ja vähän tekstiä. Tekstiä on helpompi ymmärtää, kun katsoo vieressä olevaa kuvaa. Kuvakirjat eivät ole vain ihan pienille lapsille. Niiden aihepiireistä löytyy myös isompia lapsia kiinnostavia LUE KOKO ARTIKKELI
Suomen kielen oppiminen voi olla joskus vaikeaa maahanmuuttajille. Vaikeuksia suomen kielen oppimisessa voivat aiheuttaa esimerkiksi lukuisat sijamuodot ja lauseiden suhteellisen vapaa sanajärjestys. Toisaalta lukemaan oppiminen suomen kielellä on suhteellisen helppoa, koska kielen äännejärjestelmä on hyvin säännöllinen eli yhtä kirjainta vastaa aina yksi sama äänne. Siksi kirjainten ja niitä vastaavien äänteiden oppimisen jälkeen lukemaan oppiminen tapahtuu LUE KOKO ARTIKKELI
