Kun lapsi elää kahdessa kielikulttuurissa, hän tarvitsee menestyäkseen vahvan kielitaidon. On tutkittu ja todettu, että kun lapsi hallitsee oman äidinkielen hyvin, hän pystyy oppimaan uutta kieltä paremmin. Oman äidinkielen aktiivinen harjoittelu lukemalla, kirjoittamalla ja puhumalla vaikuttaa myönteisesti lapsen suomen kielen oppimiseen ja vahvistaa muutakin oppimista. Tärkeää on, että lapsi osaa selkeästi erottaa, milloin ja kenen LUE KOKO ARTIKKELI
1. Yksi sana päivässä Opettele uusi sana joka päivä. Pienessä ajassa olet oppinut monta sanaa. Merkitse uudet sanat ylös vaikka seinäkalenteriin. 2. Keksi muistikeinoja Keksi muistitukia uusille sanoille. Miten parhaiten muistat sanan ja sen merkityksen? Muistuttaako uusi sana toista sanaa kuten ‘kana’ ja ‘kanala’? Ota sanaa kuvaava valokuva ja kerää kuvat yhteen. Kertaa uudet sanat LUE KOKO ARTIKKELI
1. Nimetkää kodin tavaroita Nimeä yhdessä lapsen kanssa erilaisia kodin tavaroita kuten kodinkoneita, huonekaluja ja vaatteita. Tavaroiden nimiä voi harjoitella myös sanojen ymmärtämisen avulla. Lasta voi pyytää etsimään tavaroita, joiden nimiä on harjoiteltu (‘missä on leivänpaahdin?’). 2. Nimetkää kaupan tuotteita Kauppareissulla voitte nimetä yhdessä kaupan tuotteita. Esimerkiksi vihannes- ja hedelmätiskillä mietitte yhdessä hedelmien ja vihannesten LUE KOKO ARTIKKELI
Suomen kielessä sanoja taivutetaan paljon. Sanajärjestys on joustava. Suomen kieli ei ole kaikkialla samanlaista. Puhuttu suomi eroaa monella tavalla kirjoitetusta suomesta. Taivuttaminen vapauttaa sanojen järjestystä lauseessa Monissa kielissä on tarkkaan määritelty sanojen järjestys lauseessa. Asiat on ilmaistava tietyssä järjestyksessä. Suomen kielessä sanajärjestys voi vaihdella joustavasti, koska lauseen merkitys selviää sanojen taivutuksesta. Taivutus siis helpottaa lauseen LUE KOKO ARTIKKELI
Lähteet Lyytinen, P (2014) Kielenkehityksen varhaisvaiheet. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (s. 51-71). 2. painos. Juva: PS-kustannus. Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa. Saatavilla 25.3.2022 osoitteessa: http://yle.fi/uutiset/3-8711651 Nippold, M.A. (1992). The normal and LUE KOKO ARTIKKELI
Harjoittele usein. Motivoi lasta harjoittelemaan. Mitä varhaisemmin harjoittelun aloittaa, sen parempia ovat tulokset. Kohdennettu harjoittelu on tehokasta. Esimerkiksi nimeämistaitoja oppii parhaiten harjoittelemalla nimeämistä, ei lukemista. Sen sijaan harjoittelua voi tehostaa yhdistämällä harjoitustapoja kuten lapsi voi lukea samoja sanoja joita harjoittelee nimeämään (esimerkiksi kuukausien nimiä). Nimeämisen ja sanaston harjoitukset ovat keskenään samankaltaisia, joten molemmat harjoitustyypit edistävät LUE KOKO ARTIKKELI
Nimeämisvaikeus Jokaisella henkilöllä voi olla ajoittain vaikeuksia palauttaa mieleensä jotakin sanaa. Ongelmia voi esiintyä erityisesti stressaavissa tilanteissa, väsymyksen tai vireystilan laskun vuoksi. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta nimeämisvaikeudesta. Nimeämisvaikeudella tarkoitetaan erityistä vaikeutta palauttaa mieleen kielellisiä nimikkeitä, esimerkiksi esineiden tai värien nimiä. Kyseessä ei kuitenkaan ole sanavaraston ongelma. Lapsi kyllä tietää sanan, mutta ei pysty LUE KOKO ARTIKKELI
Kielellinen tietoisuus on kielen tietoista pohtimista ja siitä innostumista. Kyseessä on lapsen kielenkäytön rikastumisen vaihe, joka etenee kokonaisuuksien oivaltamisesta kohti yksityiskohtaisempaa kielen rakenteen tarkastelua ja käyttöä ja se edeltää lukemaan oppimista. Kielellinen tietoisuus on alue, jota voidaan tukea ja harjoituttaa. Kielellinen tietoisuus tarkoittaa sitä, että lapsi alkaa tietoisesti pohtia käyttämäänsä kieltä. Sen herääminen ajoittuu noin LUE KOKO ARTIKKELI
Kaksikielisyys ei ole harvinaista, sillä suurin osa maailman ihmisistä on kaksi- tai monikielisiä. Laajasti ymmärrettynä kaksikielinen henkilö osaa kommunikoida sujuvasti kahdella kielellä. Tiukimman määritelmän mukaan kaksikielisen täytyy puhua molempia kieliä yhtä hyvin ja lähes täydellisesti. Todellisuudessa kenenkään kielitaito ei ole täydellinen kaikissa tilanteissa. Kaksikielinen henkilö käyttää usein eri kieliä erilaisissa tilanteissa, ympäristöissä ja eri ihmisten LUE KOKO ARTIKKELI
