Lukemaan oppiminen – Sivu 4

Lapset oppivat lukemaan monella eri tavalla

Kirjoittaja LukiMat

Lukemaan opettamisessa käytetään erilaisia menetelmiä ja lähestymistapoja. Suurin osa lukemaan opettamisen alkeismenetelmistä perustuu suomen kielen rakenteeseen ja kirjain-äännevastaavuuden opettamiseen. Keskeistä on huomata, että lapset oppivat lukemaan eri tavoin. Osa lapsista myös oppii lukutaidon jo ennen varsinaista lukutaidon opettamista koulussa. Kun peruslukutaito on opittu, on edelleen tärkeää herätellä ja pitää yllä mielenkiintoa lukemiseen. Osalle lapsista lukutaidon LUE KOKO ARTIKKELI

Lukivalmiuksien opettaminen

Kirjoittaja LukiMat

Kirjain-äännevastaavuus ja kirjainmuodot Koska kouluun tulevat lapset ovat äänteiden tunnistamisen ja kirjainten nimeämisen taidoiltaan erilaisia, äänteiden ja kirjainten sekä kirjain-äännevastaavuuden ja kirjainmuotojen harjoittelu käydään koulussa läpi systemaattisesti. Kirjainten opetusjärjestyksessä käytetään kirjainten yleisyysjärjestystä. Näin saadaan mahdollisimman nopeasti koottua sanoja. Vokaalit on helppo kuulla ja oppia yksittäisinä äänteinä. Aluksi kiinnitetään huomiota myös vokaalien kestoihin (lyhyt vai pitkä). LUE KOKO ARTIKKELI

Sanat hukassa

Kirjoittaja LukiMat

Nimeämisvaikeus Jokaisella henkilöllä voi olla ajoittain vaikeuksia palauttaa mieleensä jotakin sanaa. Ongelmia voi esiintyä erityisesti stressaavissa tilanteissa, väsymyksen tai vireystilan laskun vuoksi. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta nimeämisvaikeudesta. Nimeämisvaikeudella tarkoitetaan erityistä vaikeutta palauttaa mieleen kielellisiä nimikkeitä, esimerkiksi esineiden tai värien nimiä. Kyseessä ei kuitenkaan ole sanavaraston ongelma. Lapsi kyllä tietää sanan, mutta ei pysty LUE KOKO ARTIKKELI

Kielellinen tietoisuus alkuopetuksessa

Kirjoittaja Sirpa Eskelä-Haapanen

Kielellinen tietoisuus on kielen tietoista pohtimista ja siitä innostumista. Kyseessä on lapsen kielenkäytön rikastumisen vaihe, joka etenee kokonaisuuksien oivaltamisesta kohti yksityiskohtaisempaa kielen rakenteen tarkastelua ja käyttöä ja se edeltää lukemaan oppimista. Kielellinen tietoisuus on alue, jota voidaan tukea ja harjoituttaa. Kielellinen tietoisuus tarkoittaa sitä, että lapsi alkaa tietoisesti pohtia käyttämäänsä kieltä. Sen herääminen ajoittuu noin LUE KOKO ARTIKKELI

Lukutaidon kehittyminen

Kirjoittaja LukiMat

Perustaitojen kehittyminen Suomen kieli on säännönmukainen kieli, jonka lukemisessa on keskeistä kirjain-äännevastaavuuden hallinta. Kirjaintuntemus. Käytännössä kaikki esiopetusikäiset lapset tuntevat ainakin oman nimensä kirjaimet ja osaavat myös kirjoittaa nimensä. Moni esiopetusikäinen osaa luetella aakkoset lorunomaisesti järjestyksessä. Jos kirjaimet esitetään muussa järjestyksessä, hän ei välttämättä vielä osaa nimetä niitä tai käyttää kirjaintuntemustaan sanojen lukemisessa tai kirjoittamisessa. Kirjaintuntemus LUE KOKO ARTIKKELI

Luetun ymmärtämisen opettaminen – Sanavarasto

Kirjoittaja LukiMat

Luetun ymmärtämistä tukevat sanavarasto, kuullun ymmärtämisen taidot sekä lukustrategioiden hallinta. Sanavarasto Kirjoitetussa tekstissä tulee esiin sanoja, joita ei puhekielessä esiinny. Lasten sanavaraston laajentaminen lukemaan opettamisen yhteydessä heijastuu luetun ymmärtämisen taitojen paranemiseen. Toisaalta sanavarasto laajenee myös lukukokemusten karttuessa. Sanaston käsittelyllä autetaan lukijaa muodostamaan yhteyksiä käsitteiden välille liittämällä uudet sanat lapsille tuttuihin ja merkityksellisiin asiayhteyksiin, jotka tukevat LUE KOKO ARTIKKELI

Lukutaidon eri osa-alueita

Kirjoittaja LukiMat

Lukemaan opettamisen alkeismenetelmät Lukemaan opettamisen alkeismenetelmät jaetaan kahteen päätyyppiin: menetelmiin, joilla on synteettinen tai analyyttinen perusta. Synteettiset ja analyyttiset menetelmät Suomessa useimmiten käytetyt synteettiset menetelmät perustuvat pääosin suomen kielen rakenteenseen. Niissä lukemaan opettaminen alkaa kirjain-äännevastaavuuden opettelusta ja etenee tavujen kautta sanojen ja lauseiden lukemiseen (esimerkiksi KÄTS eli Kirjain-äänne-tavu-sana -menetelmä). Analyyttiset menetelmät pohjautuvat epäsäännöllisten kielten rakenteeseen LUE KOKO ARTIKKELI

Lue yhdessä lapsen kanssa

Kirjoittaja Kaisa Laaksonen

Yhdessä lukeminen on hauskaa. Yhdessä voi lukea monenlaisia kirjoja: kuvakirjoja, sarjakuvia, helppolukuisia kirjoja ja selkokirjoja. Luetaan yhdessä Lukemaan oppii parhaiten lukemalla. Siksi on tärkeää lukea säännöllisesti. Kannattaa aloittaa riittävän helposta kirjasta, vaikka kuvakirjasta. Kun lukeminen on sujuvaa, voi siirtyä pidempään tekstiin. Lukeminen auttaa kielen oppimisessa. Lukemalla pääsee myös tutustumaan toisten elämään ja erilaiseen kulttuuriin. Lukemalla LUE KOKO ARTIKKELI

Monikielinen kirjasto – Multilingual Library

Kirjoittaja Riitta Hämäläinen

Helsingin kaupunginkirjaston Monikielisestä kirjastosta voit lainata aineistoa yli 80 kielellä oman kirjastosi kautta ilmaiseksi. Kun luet omalla kielelläsi, sinun on myös helpompi oppia uuden kotimaasi kieltä. Helsingin kaupunginkirjaston Monikielisessä kirjastossa on aineistoa yli 80 kielellä, esimerkiksi arabian, kiinan, somalin, persian, turkin, japanin, vietnamin, albanian ja thain kielellä. Saatavilla on kirjoja, äänikirjoja, e-kirjoja, elokuvia, musiikkia ja LUE KOKO ARTIKKELI

Lukemisvalmiuksien arviointi

Kirjoittaja LukiMat

Mikäli leikki- ja esikouluikäisten lukemisvalmiuksiin liittyvissä taidoissa on selkeätä viivettä tai puutteita, tulisi taitoja arvioida laajemminkin muiden pulmien poissulkemiseksi (erotusdiagnostiikka), vahvuuksien tunnistamiseksi sekä yksilöllisen tuen suunnittelun pohjaksi. Käytännössä tarkempia yksilöllisiä tutkimuksia kykenevät tekemään lasten kanssa toimivat psykologit ja joiltakin osin myös puheterapeutit. Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät arvioinnin kohteet esiopetusikäisten lukemisvalmiuksista ja niihin liittyvän tuen tarpeista: LUE KOKO ARTIKKELI