Sanat hukassa

Nimeämisvaikeus Jokaisella henkilöllä voi olla ajoittain vaikeuksia palauttaa mieleensä jotakin sanaa. Ongelmia voi esiintyä erityisesti stressaavissa tilanteissa, väsymyksen tai vireystilan laskun vuoksi. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta nimeämisvaikeudesta. Nimeämisvaikeudella tarkoitetaan erityistä vaikeutta palauttaa mieleen kielellisiä nimikkeitä, esimerkiksi esineiden tai värien nimiä. Kyseessä ei kuitenkaan ole sanavaraston ongelma. Lapsi kyllä tietää sanan, mutta ei pysty LUE KOKO ARTIKKELI

Kielellinen tietoisuus alkuopetuksessa

Kielellinen tietoisuus on kielen tietoista pohtimista ja siitä innostumista. Kyseessä on lapsen kielenkäytön rikastumisen vaihe, joka etenee kokonaisuuksien oivaltamisesta kohti yksityiskohtaisempaa kielen rakenteen tarkastelua ja käyttöä ja se edeltää lukemaan oppimista. Kielellinen tietoisuus on alue, jota voidaan tukea ja harjoituttaa. Kielellinen tietoisuus tarkoittaa sitä, että lapsi alkaa tietoisesti pohtia käyttämäänsä kieltä. Sen herääminen ajoittuu noin LUE KOKO ARTIKKELI

Mitä luetun ymmärtäminen on?

Luetun ymmärtäminen vaatii lukemisen perustaidon hallitsemisen. Lisäksi lukijan täytyy mielessään päästä käsiksi sanojen merkitykseen. Asiaan sopivan taustatiedon täytyy aktivoitua ja sen avulla täytyy pystyä muodostamaan mielekäs ja merkityksellinen kokonaisuus luetusta asiasta. Lisäksi lukijan täytyy jatkuvasti arvioida omaa ymmärtämistään: onko hän ymmärtänyt lukemansa, ja onko teksti sisäisesti järkevää ja yhteensopivaa. Lisäksi lukijan pitää tarvittaessa pystyä käyttämään LUE KOKO ARTIKKELI

Lukutaidon kehittyminen

Perustaitojen kehittyminen Suomen kieli on säännönmukainen kieli, jonka lukemisessa on keskeistä kirjain-äännevastaavuuden hallinta. Kirjaintuntemus. Käytännössä kaikki esiopetusikäiset lapset tuntevat ainakin oman nimensä kirjaimet ja osaavat myös kirjoittaa nimensä. Moni esiopetusikäinen osaa luetella aakkoset lorunomaisesti järjestyksessä. Jos kirjaimet esitetään muussa järjestyksessä, hän ei välttämättä vielä osaa nimetä niitä tai käyttää kirjaintuntemustaan sanojen lukemisessa tai kirjoittamisessa. Kirjaintuntemus LUE KOKO ARTIKKELI

Luetun ymmärtämisen opettaminen – Sanavarasto

Luetun ymmärtämistä tukevat sanavarasto, kuullun ymmärtämisen taidot sekä lukustrategioiden hallinta. Sanavarasto Kirjoitetussa tekstissä tulee esiin sanoja, joita ei puhekielessä esiinny. Lasten sanavaraston laajentaminen lukemaan opettamisen yhteydessä heijastuu luetun ymmärtämisen taitojen paranemiseen. Toisaalta sanavarasto laajenee myös lukukokemusten karttuessa. Sanaston käsittelyllä autetaan lukijaa muodostamaan yhteyksiä käsitteiden välille liittämällä uudet sanat lapsille tuttuihin ja merkityksellisiin asiayhteyksiin, jotka tukevat LUE KOKO ARTIKKELI

Lapsen lukivalmiuksien kehittyminen

Erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kannalta olennaisia varhaisia taitoja kutsutaan lukivalmiuksiksi. Tällaisia taitoja ovat mm. kirjain-äännevastaavuuden oppiminen ja nimeämissujuvuus. Kirjain-äännevastaavuus tarkoittaa sitä, mikä tai mitkä kirjaimet vastaavat jotakin tiettyä äännettä tai vastaavasti, mikä tai mitkä äänteet vastaavat jotakin kirjainta. Suomen kielessä pääasiassa yhtä äännettä vastaa yksi kirjain ja päinvastoin. Esimerkiksi kirjainta ‘E’ vastaava äänne on LUE KOKO ARTIKKELI

Kun lukeminen on hidasta

Lukemisen sujuvuuden pulmia Tyypillisesti lukemaan oppivilla lapsilla sujuvuus alkaa kehittyä pian peruslukutaidon omaksumisen jälkeen, usein jo ensimmäisellä luokalla. Lapsilla, joilla lukemaan oppiminen on ongelmallista, sujuvuuden harjoittelu voi kestää vuosia ja näkyä vielä aikuisuudessakin lukemisen hitautena ja kankeutena. Sujuvuuden ongelmat jäävät helposti huomiotta, jos lapsella ei ole muita koulunkäyntiä ja oppimista hankaloittavia pulmia. Usein lapsi suoriutuu LUE KOKO ARTIKKELI

Lukemisen ongelmissa ei kannata hätääntyä

Alkuvaiheen harjoittelu Lukutaito on keskeinen taito elämässä. Koska myöhempi oppiminen rakentuu merkittävästi lukutaidon varaan, vanhemman tai muun huoltajan on hyvä seurata lapsen koulunkäynnin ja lukemisen harjoittelua tarkasti mm. tukemalla lapsen läksyjen tekemistä. Yhteistyön kodin ja koulun välillä tulisi olla tiivistä. Kun harjoittelua tuetaan kotona ja koulussa samoin keinoin, lapsi välttyy sekaannuksilta. Koulun erityisopettaja arvioi tarvittaessa LUE KOKO ARTIKKELI

Lukemisen ja kirjoittamisen alku

Lukemisen alkeisopetus Lukemisen opettamisessa käytetään erilaisia menetelmiä. Suomessa on yleisimmin käytössä KÄTS-menetelmä (kirjain-äänne-tavu-sana), jossa aluksi opetellaan tunnistamaan kirjain ja sitä vastaava äänne, äänteitä yhdistetään liukumalla tavuiksi ja tavuja sanoiksi. Harjoittelussa edetään lapsen taitojen mukaan. Oppimistilanteissa yritetään löytää sopivan haasteellisia tehtäviä. Tällöin tehtävät ovat mielenkiintoisia, mutta eivät lannista lasta. On hyvin tärkeää säilyttää oppimisen ilo ja LUE KOKO ARTIKKELI

Lukivaikeutta on eritasoista

Lukivaikeus on yleistä Luku- ja kirjoitustaidon oppimisen ja taitojen myöhemmän kehityksen ongelmaa kutsutaan lukivaikeudeksi eli dysleksiaksi. Se on selvästi havaittava lukemisen ja/tai kirjoittamisen vaikeus, joka ei johdu oppimisen puutteista tai kehityksen pulmista. Lukivaikeus koskee erilaisten arvioiden mukaan 5-10 prosenttia ikäluokasta. Se ei siis ole kovin harvinainen ongelma. Lapsi, jolla on lukivaikeus, löytyy useimmista koululuokista. Lukivaikeuksien LUE KOKO ARTIKKELI