Lukivaikeuden taustalla voi olla pulmia äännetaidoissa. Jos on hankala erottaa ja käsitellä äänteitä omalla äidinkielellä, tilanne mutkistuu, kun pitäisi opiskella vierasta kieltä. Suomessa ensimmäisen vieraan kielen opiskelu alkaa 1.-3. luokalla, riippuen asuinkunnasta. Usein ensimmäinen vieras kieli on englanti. Englannin kielen äännejärjestelmä on hyvin monimutkainen. Kirjaimet ja äänteet eivät vastaa toisiaan, ja sama kirjain voi kuulostaa LUE KOKO ARTIKKELI
Fonologisella tietoisuudella tarkoitetaan taitoa jakaa puhetta erikokoisiksi yksiköiksi, kuten äänteiksi, tavuiksi ja riimittyviksi sanoiksi. Fonologinen tietoisuus tarkoittaa myös taitoa rakentaa sanan osista kokonaisuuksia. Tietoisuus sanoissa olevista äänteistä on lukemaan oppimisen kannalta keskeistä. Etenkin suomen kielen kirjoittamisessa tarvitaan huolellista sanojen tavutusta sekä taitoa kuulla sanasta tarkasti äänteet, jotka sitten muutetaan vastaaviksi kirjaimiksi. Ensimmäisellä luokalla äidinkielen tehtävät LUE KOKO ARTIKKELI
Jokaisella kielellä on oma äännejärjestelmänsä, eli kirjaimet lausutaan eri kielissä eri tavoin. Suomen kielessä on 23 varsinaista äännettä, mutta 28 erilaista kirjainta kun vierasperäiset kirjaimet otetaan mukaan. Näiden 23 kirjain-äänteen oppiminen on suomen kielen lukemaan oppimisen perusta. Kun kirjain-äänteet on opittu hyvin, äänteiden yhdisteleminen tavuiksi ja edelleen sanoiksi auttaa jo lukutaidon alkuun. Sanojen yhdisteleminen luettaessa LUE KOKO ARTIKKELI
Luokanopettajan ja erityisopettajan yhteistyö Luokanopettajan ja erityisopettajan rooli on keskeinen oppilaan lukemisvaikeuden toteamisessa. Useimmissa kouluissa seurataan tarkasti lasten lukutaidon kehitystä varsinkin alkuopetusvuosina. Erityisopettajilla on käytössään välineitä, joilla pyritään tunnistamaan kirjoitetun kielen oppimisen pulmat ja tarjoamaan lisätukea lapsille, joilla näitä ongelmia on. Perheen kanssa keskustellen pyritään löytämään yhteiset keinot, joilla lapsen taitojen kehitystä voidaan tukea sekä LUE KOKO ARTIKKELI
Lukumotivaatio on asia, johon voi vaikuttaa. Alla vinkkejä, miten auttaa lasta motivoitumaan. Anna sopivan haastavia tehtäviä On tärkeää, että lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelu tapahtuu tehtävillä, jotka vastaavat lapsen osaamistasoa. Liian helpot tai liian vaikeat tehtävät eivät motivoi. Tietokoneella ja tabletilla toimivat oppimispelit, kuten Ekapeli, tarjoavat lapselle tämän osaamistasoa vastaavia tehtäviä. Niiden parissa heikosti edistyvä lapsikin LUE KOKO ARTIKKELI
Lukemisen alkeisopetus Lukemisen opettamisessa käytetään erilaisia menetelmiä. Suomessa on yleisimmin käytössä KÄTS-menetelmä (kirjain-äänne-tavu-sana), jossa aluksi opetellaan tunnistamaan kirjain ja sitä vastaava äänne, äänteitä yhdistetään liukumalla tavuiksi ja tavuja sanoiksi. Harjoittelussa edetään lapsen taitojen mukaan. Oppimistilanteissa yritetään löytää sopivan haasteellisia tehtäviä. Tällöin tehtävät ovat mielenkiintoisia, mutta eivät lannista lasta. On hyvin tärkeää säilyttää oppimisen ilo ja LUE KOKO ARTIKKELI
Lukivaikeus on yleistä Luku- ja kirjoitustaidon oppimisen ja taitojen myöhemmän kehityksen ongelmaa kutsutaan lukivaikeudeksi eli dysleksiaksi. Se on selvästi havaittava lukemisen ja/tai kirjoittamisen vaikeus, joka ei johdu oppimisen puutteista tai kehityksen pulmista. Lukivaikeus koskee erilaisten arvioiden mukaan 5-10 prosenttia ikäluokasta. Se ei siis ole kovin harvinainen ongelma. Lapsi, jolla on lukivaikeus, löytyy useimmista koululuokista. Lukivaikeuksien LUE KOKO ARTIKKELI
