Suomen kielen oppiminen voi olla joskus vaikeaa maahanmuuttajille. Vaikeuksia suomen kielen oppimisessa voivat aiheuttaa esimerkiksi lukuisat sijamuodot ja lauseiden suhteellisen vapaa sanajärjestys. Toisaalta lukemaan oppiminen suomen kielellä on suhteellisen helppoa, koska kielen äännejärjestelmä on hyvin säännöllinen eli yhtä kirjainta vastaa aina yksi sama äänne. Siksi kirjainten ja niitä vastaavien äänteiden oppimisen jälkeen lukemaan oppiminen tapahtuu LUE KOKO ARTIKKELI
Kun lapsi elää kahdessa kielikulttuurissa, hän tarvitsee menestyäkseen vahvan kielitaidon. On tutkittu ja todettu, että kun lapsi hallitsee oman äidinkielen hyvin, hän pystyy oppimaan uutta kieltä paremmin. Oman äidinkielen aktiivinen harjoittelu lukemalla, kirjoittamalla ja puhumalla vaikuttaa myönteisesti lapsen suomen kielen oppimiseen ja vahvistaa muutakin oppimista. Tärkeää on, että lapsi osaa selkeästi erottaa, milloin ja kenen LUE KOKO ARTIKKELI
Lasten lukutaidon tilanne Suomessa Suomen tilanne on suhteellisen hyvä, mutta parannettavaa on. Käytännössä koulu tarjoaa jotakuinkin varman tien peruslukutaitoon. Puutteita on vain lukuinnossa, jonka takia sadat tuhannet suomalaiset aikuiset eivät ymmärrä luettavaansa riittävän hyvin. Varmaan olennaisimpia syitä siihen on se, ettei ole tullut luettua riittävästi sellaisen automaattisuuden saavuttamiseen, jonka tuloksena kognitiivia resursseja viestin ymmärtämiseen on LUE KOKO ARTIKKELI
1. Yksi sana päivässä Opettele uusi sana joka päivä. Pienessä ajassa olet oppinut monta sanaa. Merkitse uudet sanat ylös vaikka seinäkalenteriin. 2. Keksi muistikeinoja Keksi muistitukia uusille sanoille. Miten parhaiten muistat sanan ja sen merkityksen? Muistuttaako uusi sana toista sanaa kuten ‘kana’ ja ‘kanala’? Ota sanaa kuvaava valokuva ja kerää kuvat yhteen. Kertaa uudet sanat LUE KOKO ARTIKKELI
Käytä itse puheessasi tarkkoja ilmaisuja Puhuessasi lapselle käytä mahdollisimman tarkkoja ilmaisuja ja vältä liiallista pronomonien käyttöä. Näin lapsi saa mallia nimeämisestä. Esimerkiksi ei kannata sanoa: ‘haetko tuon tuolta’ vaan ‘tuotko minulle sanomalehden olohuoneen lehtikorista’. Lue lapselle ja keskustele luetusta Lue lapselle erilaisia kirjoja ja sanastoltaan monipuolisia kirjoja. Lukemisen lomassa voitte keskustella luetusta tai nimetä yhdessä LUE KOKO ARTIKKELI
Suomen kielessä sanoja taivutetaan paljon. Sanajärjestys on joustava. Suomen kieli ei ole kaikkialla samanlaista. Puhuttu suomi eroaa monella tavalla kirjoitetusta suomesta. Taivuttaminen vapauttaa sanojen järjestystä lauseessa Monissa kielissä on tarkkaan määritelty sanojen järjestys lauseessa. Asiat on ilmaistava tietyssä järjestyksessä. Suomen kielessä sanajärjestys voi vaihdella joustavasti, koska lauseen merkitys selviää sanojen taivutuksesta. Taivutus siis helpottaa lauseen LUE KOKO ARTIKKELI
Lähteet Lyytinen, P (2014) Kielenkehityksen varhaisvaiheet. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (s. 51-71). 2. painos. Juva: PS-kustannus. Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa. Saatavilla 25.3.2022 osoitteessa: http://yle.fi/uutiset/3-8711651 Nippold, M.A. (1992). The normal and LUE KOKO ARTIKKELI
Nimeämisvaikeus Jokaisella henkilöllä voi olla ajoittain vaikeuksia palauttaa mieleensä jotakin sanaa. Ongelmia voi esiintyä erityisesti stressaavissa tilanteissa, väsymyksen tai vireystilan laskun vuoksi. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta nimeämisvaikeudesta. Nimeämisvaikeudella tarkoitetaan erityistä vaikeutta palauttaa mieleen kielellisiä nimikkeitä, esimerkiksi esineiden tai värien nimiä. Kyseessä ei kuitenkaan ole sanavaraston ongelma. Lapsi kyllä tietää sanan, mutta ei pysty LUE KOKO ARTIKKELI
Kielellinen tietoisuus on kielen tietoista pohtimista ja siitä innostumista. Kyseessä on lapsen kielenkäytön rikastumisen vaihe, joka etenee kokonaisuuksien oivaltamisesta kohti yksityiskohtaisempaa kielen rakenteen tarkastelua ja käyttöä ja se edeltää lukemaan oppimista. Kielellinen tietoisuus on alue, jota voidaan tukea ja harjoituttaa. Kielellinen tietoisuus tarkoittaa sitä, että lapsi alkaa tietoisesti pohtia käyttämäänsä kieltä. Sen herääminen ajoittuu noin LUE KOKO ARTIKKELI
