Kategoria: Alle kouluikäiset
Lukemisen kotiharjoittelu
Lukemisen harjoittelua on tutkittu maailmalla paljon. On huomattu, että sujuvaksi lukijaksi voi oppia vain lukemalla. Minkään muun apukeinon ei toistaiseksi ole todettu auttavan. Myöskään minkään tietynlaisen lukemisen ei ole todettu olevan ylivertainen muihin lukemistapoihin. On kuitenkin joitain periaatteita, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Harjoitellaan VÄHÄN AIKAA kerrallaan, mutta USEIN. Esimerkiksi 15 minuuttia joka päivä. Harjoittelu sisältää LUE KOKO ARTIKKELI
Tarkistuslista: Mistä asioista tunnistat nimeämisvaikeuden?
Lapsi käyttää ‘hassuja’ sanoja, kuten sanoo tikkaa heittoneulaksi tai appelsiinia banaaniksi. Lapsi kertoo tapahtumista niukasti. Sanamäärä ja lausepituus on pieni. Puhe on epätarkkaa, ja siinä on paljon epätarkkoja sanoja, kuten pronomineja (‘toi laittoi ton tonne’, kun pitäisi olla poika hakkasi naulan seinään). Lapsi miettii pitkään sanoja. Lapsi ilmaisee, että tietää sanan mutta ei muista sitä. LUE KOKO ARTIKKELI
Yleistä nimeämisen ja sanaston harjoittelusta
Harjoittele usein. Motivoi lasta harjoittelemaan. Mitä varhaisemmin harjoittelun aloittaa, sen parempia ovat tulokset. Kohdennettu harjoittelu on tehokasta. Esimerkiksi nimeämistaitoja oppii parhaiten harjoittelemalla nimeämistä, ei lukemista. Sen sijaan harjoittelua voi tehostaa yhdistämällä harjoitustapoja kuten lapsi voi lukea samoja sanoja joita harjoittelee nimeämään (esimerkiksi kuukausien nimiä). Nimeämisen ja sanaston harjoitukset ovat keskenään samankaltaisia, joten molemmat harjoitustyypit edistävät LUE KOKO ARTIKKELI
Nopea nimeäminen
Nopealla nimeämisellä tarkoitetaan taitoa palauttaa mieleen tarkasti ja nopeasti erilaisia kielellisiä nimikkeitä kuten esineiden nimiä, värejä, kirjaimia tai numeroita. Nimeämisen on havaittu nopeutuvan ja tarkentuvan iän myötä aina varhaiseen aikuisuuteen ja aikuisuuteen asti. Nimeämisen nopeuden on todettu olevan yhteydessä lukemisen sujuvuuteen. Tällaista sujuvaa sanojen mieleen palauttamista tarvitaan esimerkiksi keskustelutilanteissa tai silloin, kun halutaan nimetä tiettyjä LUE KOKO ARTIKKELI
Lapset oppivat lukemaan monella eri tavalla
Lukemaan opettamisessa käytetään erilaisia menetelmiä ja lähestymistapoja. Suurin osa lukemaan opettamisen alkeismenetelmistä perustuu suomen kielen rakenteeseen ja kirjain-äännevastaavuuden opettamiseen. Keskeistä on huomata, että lapset oppivat lukemaan eri tavoin. Osa lapsista myös oppii lukutaidon jo ennen varsinaista lukutaidon opettamista koulussa. Kun peruslukutaito on opittu, on edelleen tärkeää herätellä ja pitää yllä mielenkiintoa lukemiseen. Osalle lapsista lukutaidon LUE KOKO ARTIKKELI
Lukivalmiuksien opettaminen
Kirjain-äännevastaavuus ja kirjainmuodot Koska kouluun tulevat lapset ovat äänteiden tunnistamisen ja kirjainten nimeämisen taidoiltaan erilaisia, äänteiden ja kirjainten sekä kirjain-äännevastaavuuden ja kirjainmuotojen harjoittelu käydään koulussa läpi systemaattisesti. Kirjainten opetusjärjestyksessä käytetään kirjainten yleisyysjärjestystä. Näin saadaan mahdollisimman nopeasti koottua sanoja. Vokaalit on helppo kuulla ja oppia yksittäisinä äänteinä. Aluksi kiinnitetään huomiota myös vokaalien kestoihin (lyhyt vai pitkä). LUE KOKO ARTIKKELI
Sanat hukassa
Nimeämisvaikeus Jokaisella henkilöllä voi olla ajoittain vaikeuksia palauttaa mieleensä jotakin sanaa. Ongelmia voi esiintyä erityisesti stressaavissa tilanteissa, väsymyksen tai vireystilan laskun vuoksi. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta nimeämisvaikeudesta. Nimeämisvaikeudella tarkoitetaan erityistä vaikeutta palauttaa mieleen kielellisiä nimikkeitä, esimerkiksi esineiden tai värien nimiä. Kyseessä ei kuitenkaan ole sanavaraston ongelma. Lapsi kyllä tietää sanan, mutta ei pysty LUE KOKO ARTIKKELI
Kielellinen tietoisuus alkuopetuksessa
Kielellinen tietoisuus on kielen tietoista pohtimista ja siitä innostumista. Kyseessä on lapsen kielenkäytön rikastumisen vaihe, joka etenee kokonaisuuksien oivaltamisesta kohti yksityiskohtaisempaa kielen rakenteen tarkastelua ja käyttöä ja se edeltää lukemaan oppimista. Kielellinen tietoisuus on alue, jota voidaan tukea ja harjoituttaa. Kielellinen tietoisuus tarkoittaa sitä, että lapsi alkaa tietoisesti pohtia käyttämäänsä kieltä. Sen herääminen ajoittuu noin LUE KOKO ARTIKKELI