Lukemisvalmiuksien arviointi

Mikäli leikki- ja esikouluikäisten lukemisvalmiuksiin liittyvissä taidoissa on selkeätä viivettä tai puutteita, tulisi taitoja arvioida laajemminkin muiden pulmien poissulkemiseksi (erotusdiagnostiikka), vahvuuksien tunnistamiseksi sekä yksilöllisen tuen suunnittelun pohjaksi. Käytännössä tarkempia yksilöllisiä tutkimuksia kykenevät tekemään lasten kanssa toimivat psykologit ja joiltakin osin myös puheterapeutit. Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät arvioinnin kohteet esiopetusikäisten lukemisvalmiuksista ja niihin liittyvän tuen tarpeista: LUE KOKO ARTIKKELI

Lapsen lukivalmiuksien kehittyminen

Erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kannalta olennaisia varhaisia taitoja kutsutaan lukivalmiuksiksi. Tällaisia taitoja ovat mm. kirjain-äännevastaavuuden oppiminen ja nimeämissujuvuus. Kirjain-äännevastaavuus tarkoittaa sitä, mikä tai mitkä kirjaimet vastaavat jotakin tiettyä äännettä tai vastaavasti, mikä tai mitkä äänteet vastaavat jotakin kirjainta. Suomen kielessä pääasiassa yhtä äännettä vastaa yksi kirjain ja päinvastoin. Esimerkiksi kirjainta ‘E’ vastaava äänne on LUE KOKO ARTIKKELI

Kun lukeminen on hidasta

Lukemisen sujuvuuden pulmia Tyypillisesti lukemaan oppivilla lapsilla sujuvuus alkaa kehittyä pian peruslukutaidon omaksumisen jälkeen, usein jo ensimmäisellä luokalla. Lapsilla, joilla lukemaan oppiminen on ongelmallista, sujuvuuden harjoittelu voi kestää vuosia ja näkyä vielä aikuisuudessakin lukemisen hitautena ja kankeutena. Sujuvuuden ongelmat jäävät helposti huomiotta, jos lapsella ei ole muita koulunkäyntiä ja oppimista hankaloittavia pulmia. Usein lapsi suoriutuu LUE KOKO ARTIKKELI

Lukemisen ongelmissa ei kannata hätääntyä

Alkuvaiheen harjoittelu Lukutaito on keskeinen taito elämässä. Koska myöhempi oppiminen rakentuu merkittävästi lukutaidon varaan, vanhemman tai muun huoltajan on hyvä seurata lapsen koulunkäynnin ja lukemisen harjoittelua tarkasti mm. tukemalla lapsen läksyjen tekemistä. Yhteistyön kodin ja koulun välillä tulisi olla tiivistä. Kun harjoittelua tuetaan kotona ja koulussa samoin keinoin, lapsi välttyy sekaannuksilta. Koulun erityisopettaja arvioi tarvittaessa LUE KOKO ARTIKKELI

Lukemisen ja kirjoittamisen alku

Lukemisen alkeisopetus Lukemisen opettamisessa käytetään erilaisia menetelmiä. Suomessa on yleisimmin käytössä KÄTS-menetelmä (kirjain-äänne-tavu-sana), jossa aluksi opetellaan tunnistamaan kirjain ja sitä vastaava äänne, äänteitä yhdistetään liukumalla tavuiksi ja tavuja sanoiksi. Harjoittelussa edetään lapsen taitojen mukaan. Oppimistilanteissa yritetään löytää sopivan haasteellisia tehtäviä. Tällöin tehtävät ovat mielenkiintoisia, mutta eivät lannista lasta. On hyvin tärkeää säilyttää oppimisen ilo ja LUE KOKO ARTIKKELI

Lukivaikeutta on eritasoista

Lukivaikeus on yleistä Luku- ja kirjoitustaidon oppimisen ja taitojen myöhemmän kehityksen ongelmaa kutsutaan lukivaikeudeksi eli dysleksiaksi. Se on selvästi havaittava lukemisen ja/tai kirjoittamisen vaikeus, joka ei johdu oppimisen puutteista tai kehityksen pulmista. Lukivaikeus koskee erilaisten arvioiden mukaan 5-10 prosenttia ikäluokasta. Se ei siis ole kovin harvinainen ongelma. Lapsi, jolla on lukivaikeus, löytyy useimmista koululuokista. Lukivaikeuksien LUE KOKO ARTIKKELI

Lukuharrastuksen tukeminen koulussa

Hyväksi lukijaksi tulee vain lukemalla paljon ja säännöllisesti. Kirjallisuus lukemaan opettamisen tukena Koulussa kirjallisuuden opetus ohjaa oppilaita kohti tekstien omaa tulkintaa ja kehittää tulkinnassa tarvittavia taitoja. Kirjallisuuden opetuksen tavoitteena alkuopetuksessa on, että oppilaat tutustuvat kuunnellen ja lukien lastenkirjallisuuteen ja saavat näin aineksia ajatteluun ja ilmaisuun sekä opettelevat valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa. Tavoitteena on myös, että LUE KOKO ARTIKKELI