Viisi vinkkiä nimeämisen harjoitteluun

1. Nimetkää kodin tavaroita Nimeä yhdessä lapsen kanssa erilaisia kodin tavaroita kuten kodinkoneita, huonekaluja ja vaatteita. Tavaroiden nimiä voi harjoitella myös sanojen ymmärtämisen avulla. Lasta voi pyytää etsimään tavaroita, joiden nimiä on harjoiteltu (‘missä on leivänpaahdin?’). 2. Nimetkää kaupan tuotteita Kauppareissulla voitte nimetä yhdessä kaupan tuotteita. Esimerkiksi vihannes- ja hedelmätiskillä mietitte yhdessä hedelmien ja vihannesten LUE KOKO ARTIKKELI

Ohjeita nimeämisen harjoitteluun

Käytä itse puheessasi tarkkoja ilmaisuja Puhuessasi lapselle käytä mahdollisimman tarkkoja ilmaisuja ja vältä liiallista pronomonien käyttöä. Näin lapsi saa mallia nimeämisestä. Esimerkiksi ei kannata sanoa: ‘haetko tuon tuolta’ vaan ‘tuotko minulle sanomalehden olohuoneen lehtikorista’. Lue lapselle ja keskustele luetusta Lue lapselle erilaisia kirjoja ja sanastoltaan monipuolisia kirjoja. Lukemisen lomassa voitte keskustella luetusta tai nimetä yhdessä LUE KOKO ARTIKKELI

Lukemisen kotiharjoittelu

Lukemisen harjoittelua on tutkittu maailmalla paljon. On huomattu, että sujuvaksi lukijaksi voi oppia vain lukemalla. Minkään muun apukeinon ei toistaiseksi ole todettu auttavan. Myöskään minkään tietynlaisen lukemisen ei ole todettu olevan ylivertainen muihin lukemistapoihin. On kuitenkin joitain periaatteita, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Harjoitellaan VÄHÄN AIKAA kerrallaan, mutta USEIN. Esimerkiksi 15 minuuttia joka päivä. Harjoittelu sisältää LUE KOKO ARTIKKELI

Sanaston kehitys kouluiässä

Lähteet Lyytinen, P (2014) Kielenkehityksen varhaisvaiheet. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (s. 51-71). 2. painos. Juva: PS-kustannus. Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa. Saatavilla 25.3.2022 osoitteessa: http://yle.fi/uutiset/3-8711651 Nippold, M.A. (1992). The normal and LUE KOKO ARTIKKELI

Tarkistuslista: Mistä asioista tunnistat nimeämisvaikeuden?

Lapsi käyttää ‘hassuja’ sanoja, kuten sanoo tikkaa heittoneulaksi tai appelsiinia banaaniksi. Lapsi kertoo tapahtumista niukasti. Sanamäärä ja lausepituus on pieni. Puhe on epätarkkaa, ja siinä on paljon epätarkkoja sanoja, kuten pronomineja (‘toi laittoi ton tonne’, kun pitäisi olla poika hakkasi naulan seinään). Lapsi miettii pitkään sanoja. Lapsi ilmaisee, että tietää sanan mutta ei muista sitä. LUE KOKO ARTIKKELI

Yleistä nimeämisen ja sanaston harjoittelusta

Harjoittele usein. Motivoi lasta harjoittelemaan. Mitä varhaisemmin harjoittelun aloittaa, sen parempia ovat tulokset. Kohdennettu harjoittelu on tehokasta. Esimerkiksi nimeämistaitoja oppii parhaiten harjoittelemalla nimeämistä, ei lukemista. Sen sijaan harjoittelua voi tehostaa yhdistämällä harjoitustapoja kuten lapsi voi lukea samoja sanoja joita harjoittelee nimeämään (esimerkiksi kuukausien nimiä). Nimeämisen ja sanaston harjoitukset ovat keskenään samankaltaisia, joten molemmat harjoitustyypit edistävät LUE KOKO ARTIKKELI

Nopea nimeäminen

Nopealla nimeämisellä tarkoitetaan taitoa palauttaa mieleen tarkasti ja nopeasti erilaisia kielellisiä nimikkeitä kuten esineiden nimiä, värejä, kirjaimia tai numeroita. Nimeämisen on havaittu nopeutuvan ja tarkentuvan iän myötä aina varhaiseen aikuisuuteen ja aikuisuuteen asti. Nimeämisen nopeuden on todettu olevan yhteydessä lukemisen sujuvuuteen. Tällaista sujuvaa sanojen mieleen palauttamista tarvitaan esimerkiksi keskustelutilanteissa tai silloin, kun halutaan nimetä tiettyjä LUE KOKO ARTIKKELI

Lapset oppivat lukemaan monella eri tavalla

Lukemaan opettamisessa käytetään erilaisia menetelmiä ja lähestymistapoja. Suurin osa lukemaan opettamisen alkeismenetelmistä perustuu suomen kielen rakenteeseen ja kirjain-äännevastaavuuden opettamiseen. Keskeistä on huomata, että lapset oppivat lukemaan eri tavoin. Osa lapsista myös oppii lukutaidon jo ennen varsinaista lukutaidon opettamista koulussa. Kun peruslukutaito on opittu, on edelleen tärkeää herätellä ja pitää yllä mielenkiintoa lukemiseen. Osalle lapsista lukutaidon LUE KOKO ARTIKKELI

Sanat hukassa

Nimeämisvaikeus Jokaisella henkilöllä voi olla ajoittain vaikeuksia palauttaa mieleensä jotakin sanaa. Ongelmia voi esiintyä erityisesti stressaavissa tilanteissa, väsymyksen tai vireystilan laskun vuoksi. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta nimeämisvaikeudesta. Nimeämisvaikeudella tarkoitetaan erityistä vaikeutta palauttaa mieleen kielellisiä nimikkeitä, esimerkiksi esineiden tai värien nimiä. Kyseessä ei kuitenkaan ole sanavaraston ongelma. Lapsi kyllä tietää sanan, mutta ei pysty LUE KOKO ARTIKKELI