Lukemisen harjoittelua on tutkittu maailmalla paljon. On huomattu, että sujuvaksi lukijaksi voi oppia vain lukemalla. Minkään muun apukeinon ei toistaiseksi ole todettu auttavan. Myöskään minkään tietynlaisen lukemisen ei ole todettu olevan ylivertainen muihin lukemistapoihin. On kuitenkin joitain periaatteita, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Harjoitellaan VÄHÄN AIKAA kerrallaan, mutta USEIN. Esimerkiksi 15 minuuttia joka päivä. Harjoittelu sisältää LUE KOKO ARTIKKELI
Lähteet Lyytinen, P (2014) Kielenkehityksen varhaisvaiheet. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (s. 51-71). 2. painos. Juva: PS-kustannus. Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa. Saatavilla 25.3.2022 osoitteessa: http://yle.fi/uutiset/3-8711651 Nippold, M.A. (1992). The normal and LUE KOKO ARTIKKELI
Lapsi käyttää ‘hassuja’ sanoja, kuten sanoo tikkaa heittoneulaksi tai appelsiinia banaaniksi. Lapsi kertoo tapahtumista niukasti. Sanamäärä ja lausepituus on pieni. Puhe on epätarkkaa, ja siinä on paljon epätarkkoja sanoja, kuten pronomineja (‘toi laittoi ton tonne’, kun pitäisi olla poika hakkasi naulan seinään). Lapsi miettii pitkään sanoja. Lapsi ilmaisee, että tietää sanan mutta ei muista sitä. LUE KOKO ARTIKKELI
Harjoittele usein. Motivoi lasta harjoittelemaan. Mitä varhaisemmin harjoittelun aloittaa, sen parempia ovat tulokset. Kohdennettu harjoittelu on tehokasta. Esimerkiksi nimeämistaitoja oppii parhaiten harjoittelemalla nimeämistä, ei lukemista. Sen sijaan harjoittelua voi tehostaa yhdistämällä harjoitustapoja kuten lapsi voi lukea samoja sanoja joita harjoittelee nimeämään (esimerkiksi kuukausien nimiä). Nimeämisen ja sanaston harjoitukset ovat keskenään samankaltaisia, joten molemmat harjoitustyypit edistävät LUE KOKO ARTIKKELI
Nopealla nimeämisellä tarkoitetaan taitoa palauttaa mieleen tarkasti ja nopeasti erilaisia kielellisiä nimikkeitä kuten esineiden nimiä, värejä, kirjaimia tai numeroita. Nimeämisen on havaittu nopeutuvan ja tarkentuvan iän myötä aina varhaiseen aikuisuuteen ja aikuisuuteen asti. Nimeämisen nopeuden on todettu olevan yhteydessä lukemisen sujuvuuteen. Tällaista sujuvaa sanojen mieleen palauttamista tarvitaan esimerkiksi keskustelutilanteissa tai silloin, kun halutaan nimetä tiettyjä LUE KOKO ARTIKKELI
Lukemaan opettamisessa käytetään erilaisia menetelmiä ja lähestymistapoja. Suurin osa lukemaan opettamisen alkeismenetelmistä perustuu suomen kielen rakenteeseen ja kirjain-äännevastaavuuden opettamiseen. Keskeistä on huomata, että lapset oppivat lukemaan eri tavoin. Osa lapsista myös oppii lukutaidon jo ennen varsinaista lukutaidon opettamista koulussa. Kun peruslukutaito on opittu, on edelleen tärkeää herätellä ja pitää yllä mielenkiintoa lukemiseen. Osalle lapsista lukutaidon LUE KOKO ARTIKKELI
Kirjain-äännevastaavuus ja kirjainmuodot Koska kouluun tulevat lapset ovat äänteiden tunnistamisen ja kirjainten nimeämisen taidoiltaan erilaisia, äänteiden ja kirjainten sekä kirjain-äännevastaavuuden ja kirjainmuotojen harjoittelu käydään koulussa läpi systemaattisesti. Kirjainten opetusjärjestyksessä käytetään kirjainten yleisyysjärjestystä. Näin saadaan mahdollisimman nopeasti koottua sanoja. Vokaalit on helppo kuulla ja oppia yksittäisinä äänteinä. Aluksi kiinnitetään huomiota myös vokaalien kestoihin (lyhyt vai pitkä). LUE KOKO ARTIKKELI
Nimeämisvaikeus Jokaisella henkilöllä voi olla ajoittain vaikeuksia palauttaa mieleensä jotakin sanaa. Ongelmia voi esiintyä erityisesti stressaavissa tilanteissa, väsymyksen tai vireystilan laskun vuoksi. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta nimeämisvaikeudesta. Nimeämisvaikeudella tarkoitetaan erityistä vaikeutta palauttaa mieleen kielellisiä nimikkeitä, esimerkiksi esineiden tai värien nimiä. Kyseessä ei kuitenkaan ole sanavaraston ongelma. Lapsi kyllä tietää sanan, mutta ei pysty LUE KOKO ARTIKKELI
Kaksikielisyys ei ole harvinaista, sillä suurin osa maailman ihmisistä on kaksi- tai monikielisiä. Laajasti ymmärrettynä kaksikielinen henkilö osaa kommunikoida sujuvasti kahdella kielellä. Tiukimman määritelmän mukaan kaksikielisen täytyy puhua molempia kieliä yhtä hyvin ja lähes täydellisesti. Todellisuudessa kenenkään kielitaito ei ole täydellinen kaikissa tilanteissa. Kaksikielinen henkilö käyttää usein eri kieliä erilaisissa tilanteissa, ympäristöissä ja eri ihmisten LUE KOKO ARTIKKELI
