Lapsi oppii iän myötä yhä taitavammin löytämään hakemiaan sanoja. Nimeäminen muuttuu yhä tarkemmaksi, jolloin lapsen tekemien nimeämisvirheiden – esimerkiksi lapsi sanoo banaania appelsiiniksi – määrä pienenee. Nimeäminen myös nopeutuu, ja sananhakuun kulunut aika nimeämisnopeutta mittaavissa tehtävissä pienenee. Lapsi myös oppii kertomaan yhä pitempiä ja sanastoltaan rikkaampia tarinoita.
Lapsen käyttämät mieleenpalauttamisen keinot myös monipuolistuvat ja muuttuvat tehokkaammiksi. Vanhempi lapsi osaa jo hakea sanaa useammalla keinolla kuten ’se on pitkä sana ja alkaa s-äänteellä ja päättyy o-äänteeseen’ sanasta sateenvarjo. Lapsi oppii myös painamaan mieleen uusien sanojen nimiä paremmin. Tässä auttaa se, että lapsi oppii järjestämään muistivarastossaan sanoja ja oppii yhdistämään sanoja toisiinsa – ’sekä elefantilla että kirahvilla on häntä’. Se, että lapsella on käytössään parempia keinoja sanan hakuun ja varastoimiseen, auttaa sanojen mieleen palauttamisessa.
Miten käy nimeämistaidoille, jos lapsella on nimeämisvaikeuksia? Myös tällöin lapsi oppii nopeammaksi ja tarkemmaksi nimeäjäksi iän myötä. Mutta vaikka nimeämistaito kehittyy, nimeäminen on tällöin usein hitaampaa ja epätarkempaa verrattuna samanikäisiin. Joillakin lapsilla on ongelmia oppia uusia sanoja. Sanojen opettelu on silloin työlästä ja vaatii useita toistokertoja, jotta sanat jäisivät mieleen. Lapsi oppii yhtä paljon sanoja kuin ikätoverinsa mutta sanat eivät ole varastoituneet muistiin yhtä hyvin kuin muilla. Samoin käy kertovan puheen taidoissa. Lapsi oppii iän myötä taitavammaksi kertojaksi, mutta tarinat voivat jäädä lyhyemmiksi ja sanastoltaan suppeammiksi kuin ikätovereilla.
Mitä tapahtuu nimeämiselle ikääntymisen myötä? Nimeäminen siis nopeutuu ja tarkentuu iän myötä. Nimeäminen alkaa seniori-iässä kuitenkin jälleen muuttua epätarkemmaksi. On siis tavallista, että iäkäs henkilö hakee sanoja. Poikkeuksena ovat muistisairaudet. Myös muistisairauksissa ensimmäisinä oireina voi esiintyä sanan hakemisen pulmat. Mikäli vanhempi henkilö alkaa yhtäkkiä hakea toistuvasti sanoja ja sukulaisten nimiä sekä samalla unohtelee arkipäivän asioita, voi syynä olla alkava muistisairaus. Tällöin kannattaa kääntyä lääkärin puoleen ja varmistua siitä, onko kyseessä normaaliin ikääntymiseen liittyvä sananhaku.
Lue lisää
Salmi, P. (2008). Nimeäminen ja lukemisvaikeus. Kehityksen ja kuntoutuksen näkökulma. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla osoitteessa https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/19406/9789513934583.pdf