Lasten lukutaidon tilanne Suomessa
Suomen tilanne on suhteellisen hyvä, mutta parannettavaa on. Käytännössä koulu tarjoaa jotakuinkin varman tien peruslukutaitoon. Puutteita on vain lukuinnossa, jonka takia sadat tuhannet suomalaiset aikuiset eivät ymmärrä luettavaansa riittävän hyvin. Varmaan olennaisimpia syitä siihen on se, ettei ole tullut luettua riittävästi sellaisen automaattisuuden saavuttamiseen, jonka tuloksena kognitiivia resursseja viestin ymmärtämiseen on riittävästi tarjolla.
Lukutaidottomuus Suomessa
Täydellistä lukutaidottomuutta Suomessa ei juurikaan ole. Mutta tietyllä tavalla taidottomuutena voidaan pitää sitäkin ettei lukemisen päätavoite aina täyty. Näin on jos lukija ymmärtää kirjoitettua viestiä puhuttua huonommin.
Lukutaito ja kulttuuri
Kulttuurinen ymmärtäminen rakentuu paljolti lukutaidon pohjalta. Niinkin voidaan ajatella että maassa vallitseva kulttuuri vaikuttaa lukutaitoon. Suomessa on ollut hyvin lukutaitomyönteinen kulttuuri satoja vuosia. Naimisiin ei päästy, jollei osannut lukea katekismusta. Kouluun menevä lapsi pitää lukutaitoa ehkä tärkeimpänä oppimiskohteenaan, jollei jo osaa lukea kouluun mennessään. Se että lähes puolet suomalaislapsista lukee kouluun mennessään, on myös merkki lukutaidon arvostuksesta Suomessa.
Mistä saa apua lukutaidon kehittämiseen?
Suomalaisen koulun lukutaidon opetuksen valmius on huippuluokkaa. Biologisista (geneettisistä) syistä pienelle osalle lapsista lukemaan oppiminen on tavallista vaikeampaa. Vain äärimmäisissä tapauksissa suomalainen erityisopetus epäonnistuu lukutaidon harjoittamisessa myös näille lapsille. Koska vaikeaksi osoittautuvan oppimisen suurin haaste on säilyttää kiinnostus ponnisteluun, on suomalaisille tarjolla pelinomainen lukemaan opetuksen ympäristö – Ekapeli – jonka ilmaista saatavuutta ja oheistukea Niilo Mäki Instituutti pitää yllä. Sen avulla haastaviakin vaikeuksia kokeva oppija tavoittaa lukutaidon, jos lapsen lähiympäristö onnistuu tukemaan lasta niin että hän käyttää tuota harjoitusmahdollisuutta riittävän pitkään.