Lukemisen sujuvuuden pulmia
Tyypillisesti lukemaan oppivilla lapsilla sujuvuus alkaa kehittyä pian peruslukutaidon omaksumisen jälkeen, usein jo ensimmäisellä luokalla. Lapsilla, joilla lukemaan oppiminen on ongelmallista, sujuvuuden harjoittelu voi kestää vuosia ja näkyä vielä aikuisuudessakin lukemisen hitautena ja kankeutena.
Sujuvuuden ongelmat jäävät helposti huomiotta, jos lapsella ei ole muita koulunkäyntiä ja oppimista hankaloittavia pulmia. Usein lapsi suoriutuu koulun käynnin alkuvaiheessa tehtävistään, vaikka ne vaativatkin muita enemmän aikaa. Lukemisen hitaus muuttuu ongelmaksi siinä vaiheessa, kun lukutehtävien määrä lisääntyy ja kun luetun ymmärtäminen alkaa saada teknistä lukemista enemmän painoarvoa.
Vaikka suomen kieltä on kohtuullisen helppo oppia lukemaan tarkasti, lukemisen sujuvuus on osoittautunut pidempikestoiseksi ongelmaksi niillä lapsilla, joilla lukeminen tuottaa pulmia. Vaikka lukivaikeuteen kuuluu suomen kielessäkin tyypillisenä piirteenä tavallista runsaampi virheiden määrä, ensisijainen ero muihin lukijoihin näkyy siinä, että lukemiseen kuluu moninkertaisesti aikaa. Vaikka sanojen lukemisesta selviydytään, suomen kielelle tyypilliset pitkät ja taivutetut sanat sekä runsas yhdyssanojen määrä tuottavat hitaille lukijoille päänvaivaa.
Lukemisen hitaus voi näyttäytyä usealla eri tavalla. Usein lapsi osaa kysyttäessä kaikki kirjain-äännevastaavuudet ja selviytyy tavu- ja sanatason lukemisesta kohtuullisen virheettömästi. Siitä huolimatta lukeminen tuntuu työläältä ja hankalalta. Lapsi joutuu ehkä palaamaan lukiessaan taaksepäin sekä toistamaan jo lukemaansa. Lukeminen saattaa kuulostaa hitaan lisäksi ilmeettömältä, kun lapsi joutuu keskittymään merkityksen sijasta tekniseen lukemiseen. Osalla lapsista esiintyy kohtuullisen paljon virheitä, koska he yrittävät lukea omaa tasoaan nopeammin tai arvailevat sanojen loppuja.